Sosiaalipsykologian savumerkkejä

Vuorovaikutuksen multimodaalinen rakentuminen kriisityössä

Kirjoittanut Inka Pironetti Yhteisymmärryksen ja vuorovaikutuksen sujuvuuden rakentaminen kriisivastaanotolla   Joka kerta, kun ajattelemme tietävämme mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu, meidän tulisi kysyä kuinka ja miksi me tiedämme tämän. (Norris 2004, 80.) Kasvokkainen vuorovaikutus ja siihen liittyvien pienten yksityiskohtien tarkasteleminen alkoivat kiinnostaa minua jo opintojeni alkutaipaleilta asti. Kohtaamme arjessamme jatkuvasti tilanteita, joissa toimimme itse jonkun keskustelukumppanina tai […]

Mielenterveysongelmista kärsineiden työväenluokkaistaustaisten miesten käsityksiä psykoterapiasta ja psykoterapeuteista

Kirjoittanut Riku Leinonen Psykoterapia ja terapeuttisuus ovat ajassamme läpi lyöneitä ilmiöitä. Se on muodostunut jonkinlaiseksi normiksi, että erilaisiin ongelmiin haetaan apua keskustelun kautta. Psykoterapia on mielenterveyden häiriöiden hoitoon tähtäävää tavoitteellista ja ammatillista toimintaa (Psykoterapiakoulutustyöryhmän muistio 2003, 15), josta toisaalta vain vähemmistö ihmisistä etsii apua mielenterveyden ongelmiin (Paris 2013, 41). Kriittisistä lähtökohdista tarkasteltuna ei ole lainkaan […]

Muistisairaus läheisen kokemana

Kirjoittanut Anna Kaisa Miettinen ”Välillä löydän itseni ajattelemasta, millaista on olla, kun ei muista hetkeä pidempään. Tuntuukohan siltä, kuin olisi koko ajan astumassa tyhjän päälle.” (Miettinen 2019, 50.) Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävään muistisairauteen. Toisin sanoen 40 suomalaista sairastuu muistisairauteen joka päivä, ja väestön ikääntyessä muistisairaudet koskettavat yhä […]

Myöhäismodernit tunteet

Kirjoittanut Mikko Saastamoinen Jatkan tässä kirjoituksessa tunteiden yhteiskunnallisen ulottuvuuden tarkastelua, esittelemällä tuoreen teoksen Emotions in Late Modernity (2019). Sen on toimittanut monitieteinen australialainen ryhmä, johon kuuluvat Roger Patulny, Alberto Bellocchi, Rebecca E. Olson, Sukhmani Khorana, Jordan McKenzie ja Michelle Peterie. He edustavat tieteenaloiltaan sosiologiaa, kasvatustieteitä ja kulttuurintutkimusta. Kirjan tarkoituksena on esitellä laajan tutkimusesimerkkikirjon kautta, kuinka […]

Itsenäisiä ihmisiä

Kirjoittanut Sari Hiltunen Ajatus yksin elävästä naisesta tuo monille mieleen heteronormatiivisen kulttuurin tarjoamat stereotypiat kiireisistä, itsekeskeisistä ja bilettävästä citysinkusta tai takakireistä vanhoistapiioista. Näiden negatiivisesti latautuneiden stereotypioiden tarkoituksena on ollut pitää sosiaalista järjestystä yllä, jotta 1900-luvulle leimallinen ydinperhemalli ei kyseenalaistuisi eikä patriarkaalinen järjestys horjuisi. Sosiaalisen järjestyksen ylläpito stigmatisoimalla ja patologisoimalla yksinäisyyttä on aiheuttanut yksineläjille psykososiaalista haittaa. […]

Sosiaalitieteilijät – maailmanparannuksen ammattilaiset?

Kirjoittanut Samuel Piiroinen Niin mediassa kuin tutkimuskirjallisuudessa törmää usein siihen ajatukseen, että aikamme yliopistoinstituutio ja sen opiskelijat ovat käyneet läpi muutoksen, jonka jälkeen uusi yliopisto ja sen opiskelijat poikkeavat radikaalisti aiemmasta. Modernia yliopistolaitosta onkin vaikea kuvata vain sivistykseen, kriittisyyteen ja akateemiseen vapauteen viittaamalla, sivuuttamalla esimerkiksi kysymykset taloudellisesta kilpailukyvystä, tiedon sovellettavuudesta tai yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla […]

Avoimen akateemisen elitismin puolustus

Kirjoittanut Pekka Kuusela Arvio teoksesta: Kivistö, Sari & Pihlström, Sami (2018): Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan? Helsinki: Gaudeamus. 248 sivua. Tätä kirjoitettaessa aamun sanomalehdessä oli uutinen siitä, että Jyväskylän yliopisto on saanut päätökseen selvityksensä kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu-tutkielman plagiointisyytöksistä. Niitä selviteltiin jo aiemmin keväällä, mutta prosessia jatkettiin, kun ilmeni, että aikaisempi selvitys oli […]