Dialoginen vuorovaikutus uusien ideoiden tuottamisen näkökulmasta

Kirjoittanut Suvi Jokelainen

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani dialogisuutta ja moniäänisyyttä tieteidenvälisessä Aalto-yliopiston tuotekehitysprojektissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vuorovaikutusta tuotekehitysprojektin alkuvaiheessa, jossa luovuudella ja uusien ideoiden tuottamisella on keskeinen merkitys. Tutkimusmetodina käytettiin harvemmin luovuuden tutkimuksessa käytettyä diskursiivista menetelmää, joka mahdollisti tuotekehitystiimin vuorovaikutuksen tarkastelun konkreettisesti sanallisella tasolla.

Tutkimuksessani oli tarkoitus vastata kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) miten moniäänisyys ilmenee tuotekehitystiimin tapaamisten aikana, 2) miten dialogisuus rakentuu tieteidenvälisen tuotekehitystiimin vuorovaikutuksessa ja 3) miten tuotekehitystiimin tapaamisten aikana käytetään kuvia asioiden havainnollistamisessa? Tutkimuksessa dialogisella vuorovaikutuksella tarkoitettiin sellaista ihmisten välistä vuorovaikutusta, johon liittyy muun muassa yhteisen ymmärryksen etsiminen ja löytäminen ja toisten ihmisten kuuntelu ja mielipiteiden kunnioittaminen. Moniäänisyydellä viitattiin vuorovaikutuksessa esiin tuleviin useamman ihmisen erilaisiin näkemyksiin ja mielipiteisiin. Moniäänisyydessä ja dialogisuudessa ihmiset voivat vapaasti ja turvallisesti ilmaista omia mielipiteitään ja näkemyksiä ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta ja näkemysten ja mielipiteiden välillä vallitsee tasa-arvoisuus.

Aineiston analyysin pohjalta moniäänisyys rakentui tutkimuksessa neljästä eri äänestä, joita olivat kielen moniäänisyys, tuotteeseen liittyvät äänet, ryhmänohjauksen ääni ja tiimin jäsenten projektin toteuttamisen äänet. Kielen moniäänisyydellä tutkimuksessa tarkoitettiin sekä englannin ja suomen kielen käyttöä tuotekehitystiimin tapaamisten aikana. Tuotteeseen liittyviksi ääniksi tutkimuksen kohteena olleessa tuotekehitysprojektissa muodostuivat teknologian, fysiikan, kemian ja potilaslähtöisyyden äänet. Ryhmänohjauksen ääni esiintyi aineistossa tiiminvetäjän äänenä, ja ryhmänohjauksen ääni näkyi aineistossa kolmella eri tavalla: aikataulujen, ryhmätilanteen ja ryhmän eteenpäin viemisen ohjauksena. Ryhmänohjauksen äänen lisäksi tapaamisten aikana esiintyi myös tiimin jäsenten projektin toteuttamisen ääniä, joilla tarkoitetaan tutkimuksen kohteena olleessa tuotekehitysprojektissa esiin tulleita muiden kuin tiiminvetäjän mielipiteitä ja näkemyksiä projektin käytännön toteuttamisen tapoihin liittyen. Se, että tiiminvetäjän ryhmänohjauksen äänen lisäksi myös muut tiimin jäsenet pystyivät tuomaan omia ajatuksiaan esiin tuotekehitysprojektin käytännön toteuttamisen tavoista, kuvasivat tässä tutkimuksessa moniäänisyyteen ja dialogiseen vuorovaikutukseen liittyvää tasa-arvoista äänten esille tulemista ja tiiminvetäjän avointa ja hyväksyvää suhtautumista muiden tiimin jäsenten näkemyksille ja mielipiteille.

Dialogisuuteen liittyviä kategorioita aineiston analyysin pohjalta muodostui yhteensä viisi. Dialogisuus esiintyi aineistossa kutsuna dialogiin tai sille vastakohtaisesti dialogin hiljentämisenä, oman tietämättömyyden ilmaisemisena, tukena toisten ideoille, yhteisenä sanoittamisena ja oman tilan ottamisena. Tukea toisten ideoille ilmeni, kun joku tiimin jäsenistä antoi positiivista palautetta jonkun toisen tiimin jäsenelle esittämälle idealle. Yhteisellä sanoittamisella tarkoitettiin tilannetta, jossa tiimin jäsenet yhdessä miettivät jollekin asialle sopivaa ilmaisua ja löysivät asialle sopivan ilmaisun yhdessä. Tuki toisten ideoille ja yhteinen sanoittaminen olivat tässä tutkimuksessa osana dialogisen vuorovaikutuksen rakentumista ryhmän vuorovaikutuksen aikana.

Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli tarkastella vuorovaikutusta luovuuden ja uusien ideoiden tuottamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että erityisesti kutsu dialogiin, oman tietämättömyyden ilmaiseminen ja oman tilan ottaminen näyttivät olevan yhteydessä uusien ideoiden ja ajatusten esiin tulemiseen ja tiedon jakamiseen ryhmän vuorovaikutuksen aikana. Kutsulla dialogiin tarkoitettiin ryhmän vuorovaikutuksessa esiintyvää tilannetta, jossa joko tiiminvetäjä tai joku muu ryhmän jäsenistä esitti muille tiimin jäsenille kysymyksen ja näin mahdollisti muiden tiimin jäsenten osallistumisen vuorovaikutukseen. Kun kutsu dialogiin oli esitetty, sai joku tiimin jäsenistä oman äänensä kuuluviin, esimerkiksi kertomalla omasta ideastaan. Jos tiiminvetäjä esitti tiimin jäsenille kutsun dialogiin, muut tiimin jäsenet saivat oman äänensä kuuluviin esimerkiksi mielipiteinä projektin käytännön toteuttamisen tapoihin liittyen. Kutsun dialogin vastakohtana saattoi esiintyä myös dialogin hiljentämistä, jos joku ryhmän jäsenistä omalla puheenvuorollaan tyrehdytti toisen ryhmän jäsenen yrityksen aloittaa keskustelu.

Ryhmän vuorovaikutuksessa ideat pääsivät esiin ryhmän vuorovaikutuksessa myös jonkun tiimin jäsenen oman tilan ottamisen yhteydessä. Oman tilan ottamisella tarkoitettiin sellaista ryhmän vuorovaikutuksessa esiintyvää tilannetta, jossa joku tiimin jäsenistä toi esiin oman ideansa spontaanisti vuorovaikutuksen aikana esimerkiksi keskeyttämällä toisen tiimin jäsenen puheen, jolloin vuorovaikutuksessa oman tilan ottanut henkilö sai oman ideansa esiin vuorovaikutuksen aikana. Oman tietämättömyyden ilmaisemisella tarkoitettiin tilannetta, jossa joku tiimin jäsenistä ilmaisi muille tiimin jäsenille, ettei ymmärrä jotakin tuotekehitysprojektiin liittyvää asiaa, esimerkiksi tuotteeseen liittyvää asiaa. Tällaisissa tilanteissa ne tiimin jäsenet, joilla oli aiheesta enemmän tietoa, jakoivat heillä olevaa tietoaan asiasta tilanteessa oleville ryhmän jäsenille. Jonkun tiimin jäsenen oman tietämättömyyden ilmaisu oli siis yhteydessä siihen, että jotkut toisen tiimin jäsenet saivat tällaisessa tilanteessa oman äänensä kuuluviin ja kertoivat näissä tilanteissa oman tietonsa kyseisestä asiasta tai aiheesta.

Tuotekehitystiimin tapaamisissa osana dialogisen vuorovaikutuksen rakentumista käytettiin myös kuvia asioiden havainnollistamisen yhteydessä. Osana vuorovaikutusta esiintyi kuvien avulla tapahtuvaa havainnollistamista kolmella eri tavalla: kuvan piirtäminen asian kertomisen yhteydessä, osoittaminen aiemmin ryhmätilanteessa piirrettyä kuvaa tai näyttämällä aiemmin tietokoneella tehtyä kuvaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuvien piirtäminen ja niihin viittaaminen tuotekehitystiimin tapaamisissa olivat keskeisessä roolissa, kun asioita pyrittiin kertomisen lisäksi havainnollistamaan muille tiimin jäsenille. Kuvien käyttö näytti olevan tutkimuksen kohteena olleessa tieteidenvälisessä tuotekehitystiimissä tärkeä osa dialogisen vuorovaikutuksen rakentumista.

Tutkimuksen käytännön päätelminä voidaan todeta, että erilaisissa tuotekehitysprojekteissa tiimin jäsenten olisi tärkeää ilmaista sanallisesti oman tietämättömyytensä epäselviin asioihin, esimerkiksi tuotteeseen liittyviin asioihin, joista heillä itsellään ei ole tietoa. Tällaisissa tilanteissa joku asiasta enemmän tietävä tiimin jäsen voi jakaa hänellä asiasta olevan tietonsa vuorovaikutuksessa. Yhtä lailla tuotekehitysprojekteissa on tärkeää tiimin jäsenten spontaani oman tilan ottaminen ryhmän vuorovaikutuksen aikana. Tuotekehitysprojekteissa tiiminvetäjän tulisi sanallisesti rohkaista tiimin jäseniä sekä oman tietämättömyyden ilmaisemiseen kuin myös oman tilan ottamiseen vuorovaikutuksessa. Lisäksi tiiminvetäjältä tuotekehitysprojektin vetäminen edellyttää tiimin jäsenille sanallisesti esitettyjä kutsuja dialogiin sekä sellaisten lausumien esittämistä, jossa eivät korostu tiimin jäsenten väliset hierarkkiset suhteet, kuten tiiminvetäjän rooli tuotekehitysprojektissa. Myös tiiminvetäjän tulisi avoimesti uskaltaa ilmaista omaa tietämättömyyttään ja epävarmuuttaan sellaisista asioista, joista hänellä ei ole tietoa – tämä voi parhaimmillaan johtaa erilaisten mielipiteiden, ideoiden ja näkemysten esille tulemiseen ryhmän vuorovaikutuksen aikana ja samalla erilaisia asioita voidaan ratkoa yhdessä kaikkien tiimin jäsenten kesken. Erilaisten kuvien ja piirrosten käyttäminen ja mahdollisuus niiden piirtämiseen ja käyttämiseen tulisi myös huomioida tuotekehitysprojekteissa, sillä se näyttää olevan keskeisessä roolissa, kun erilaisia asioita pyritään kuvaamaan ja havainnollistamaan muille tiimin jäsenille.

Diskursiivisella menetelmällä tehty tutkimus luovuuden syntymisen prosessista antoi käsillä olevassa tutkimuksessa mahdollisuuden tarkastella niitä vuorovaikutuksessa esitettyjä lausumia, jotka voivat edistää uusien ideoiden, ajatusten ja mielipiteiden esiin tulemista ja tiedon jakamista ryhmän vuorovaikutuksen aikana. Myös tulevaisuudessa diskursiivinen menetelmä tarjoaa mahdollisuuden päästä tarkastelemaan niitä konkreettisesti sanallisella tasolla esiintyviä asioita, jotka voivat joko edistää tai ehkäistä uusien ideoiden esiin tulemista ryhmän vuorovaikutuksen aikana.

 

Advertisements
%d bloggers like this: