Urheilijoiden näkemyksiä luottamuksesta urheilujoukkueessa

Kirjoittanut Milla Hiekka

Lähtiessäni pohtimaan maisterin tutkintoa ja gradua koin tärkeäksi, että teen tutkimusta sellaisesta aiheesta, joka on itselleni tärkeä ja josta minulla on kokemuksia sekä ajatuksia. Joukkueurheilu on ollut iso osa elämääni lapsuudesta asti, joten tämän teeman ottaminen myös graduun oli luonnollinen valinta. Tarkastelin gradussani (2015) ”Luottamuksen rakentuminen urheilujoukkueessa” niitä tekijöitä, jotka urheilujoukkueessa ja sen toiminnassa edistävät tai heikentävät luottamuksen syntymistä ja kehittymistä. Lähtökohtanani oli antaa joukkueiden urheilijoille ääni ja mahdollisimman vapaat kädet kertoa luottamuksesta, kuten he sen kokevat. Tähän pyrin esimerkiksi valitsemalla aineistonkeruumenetelmäksi eläytymismenetelmän, jossa urheilijat kirjoittivat lyhyitä tekstejä ja kertomuksia annettujen ohjeiden mukaisesti.

 
Luottamusta on tutkittu laajasti sosiaalitieteissä erityisesti määrällisin menetelmin ja erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa sekä niiden välisissä suhteissa. Suomessa luottamuksen tutkimus erilaisissa ryhmissä ja konteksteissa on vielä alkutaipaleella. (Savolainen & Ikonen 2012.) Luottamuksen vaikutuksia on tutkittu, mutta vähemmälle tutkimiselle on jäänyt luottamuksen rakentumisen prosessi ja tieto siitä, miten luottamus kehittyy ja millaiset tekijät siihen vaikuttavat. Lisäksi laadullinen näkökulma tutkimukseen, aineiston keräämiseen ja sen analysointiin on hyvin vähäistä. Myös urheilututkimuksessa on aukko laadullisen tutkimuksen sekä luottamuksen tutkimisen osalta. Näistä syistä halusin lähestyä tutkimuskysymyksiä laadullisesti. Laadulliset menetelmät ja tässä tutkimuksessa erityisesti eläytymismenetelmä tarjoavat mielestäni myös keinon kunnioittaa urheilijoiden vastauksia, kun he saavat tuoda ajatuksensa ja mielipiteensä vapaasti esiin.

 
Eläytymismenetelmä olikin mielenkiintoinen vaihtoehto aineistonkeruumenetelmäksi. Eläytymismenetelmässä urheilijoille annettiin kaksi erilaista kehyskertomusta, joiden pohjalta he loivat tekstejä, joissa kuvattiin joko luottamusta tai epäluottamusta urheilujoukkueessa. Eläytymismenetelmä oli mieluinen sekä urheilijoille että minulle, sillä urheilijat kehuivat aineistonkeruutilanteen jälkeen tehtävän mielenkiintoisuutta mutta kuitenkin sen vaivattomuutta. Eläytymismenetelmä oli vaivaton myös tutkijan kannalta, sillä sain kerättyä muutamalla aineistonkeruukerralla lähes 40 vastausta. Eläytymismenetelmällä kerätyn aineiston analysoin pääosin sisällönanalyysilla, jonka avulla pystyin erittelemään aineistosta niitä tekijöitä, jotka edesauttavat luottamuksen rakentumista tai heikentävät sitä.

 
Urheilijat kuvasivat vastauksissaan luottamuksen rakentumista sekä pelaajien välisissä vertaissuhteissa että valmentajan ja pelaajan välisissä johtaja-alaissuhteissa. Vertaissuhteissa luottamuksen rakentumiseen koettiin vaikuttavan erityisesti hyväntahtoisuuden osoitukset, ennustettavuus sekä kyvykkyys. Urheilijoiden mukaan epäluottamusta urheilujoukkueessa puolestaan aiheuttavat toisten pahantahtoisuus, eriarvoisuus sekä epäpätevyys. Valmentajaa kohtaan koettuun luottamukseen ja sen rakentumiseen vaikuttivat urheilijoiden mukaan erityisesti valmentajan oikeudenmukaisuus ja pätevyys. Aineistosta oli havaittavissa selvä jako vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin liittyvään tekemiseen ja sen pohjalta rakentuvaan luottamukseen sekä urheiluun ja tehtävään liittyvään tekemiseen ja tämän pohjalta rakentuvaan luottamukseen. Urheilijat kuvasivat siis vastauksissaan kahdessa tilassa tai kontekstissa rakentuvaa ja eri tekijöistä voimansa saavaa luottamusta. Nimesin nämä luottamukseksi ystävyyssuhteessa ja luottamukseksi pelaajasuhteessa.

 
Vastausten perusteella näyttää siltä, että urheilijat pitävät luottamusta tavoiteltavan arvoisena asiana, jonka rakentaminen vaatii huomiota ja ajan käyttämistä yhdessäoloon. Luottamusta rakennetaan yhdessä, mutta epäluottamus voi syntyä myös yhden henkilön yksittäisen teon kautta. Luottamus kasvaa joukkueiden jäsenten välisissä suhteissa ja saa voimansa ja perustansa esimerkiksi suhteen toisen osapuolen käyttäytymisestä, arvoista ja asenteista. Lisäksi luottamus vaatii uskoa, tahtoa ja halua olla läsnä ja sitoutua yhteiseen tekemiseen sekä yhteisiin päämääriin.

 
Toivon, että tästä tutkimuksesta voisi olla iloa ja hyötyä joukkueurheilun kentällä joukkueen toiminnan kehittämisessä ja miksei myös esimerkiksi työelämässä erilaisten työryhmien toiminnan tarkastelussa. Luottamus on erilaisten ryhmien elinvoima ja yhdistävä liima, jota ilman ryhmän yhteistoiminta voi olla haastavaa. Tämän vuoksi koen luottamuksen tarkastelemisen ryhmäkontekstissa tärkeäksi. Tutkimuksella haluan herätellä näkemään niitä tekijöitä, joihin esimerkiksi urheilujoukkueessa olisi hyvä panostaa, jotta joukkueessa voisi vallita luottamus ja siinä olisi hyvä olla ja pelata.

 

 

LÄHTEET
Hiekka, Milla 2015. Luottamuksen rakentuminen urheilujoukkueessa. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio.

 

Savolainen, Taina & Ikonen, Mirjami 2012. Nature and Dynamics of Trust Development Process. Findings from a Qualitative Study in the Team of the Third Sector Organization. 22 sivua julkaisussa Proceedings of the 6th EIASM Workshop on Trust Within and Between Organizations, Milan, Italy.

 

Mainokset
%d bloggers like this: