Alaistaidot kietoutuvat vuorovaikutukseen ja esimiestyöhön

Kirjoittanut Sari Käpykangas

Alaistaidot ovat melko uusi – vasta 2000-luvulla työelämäkirjallisuuteen tullut käsite. Alaistaidon käsitteen taustalla on englanninkielinen termi organizational citizenship behavior, jonka suomenkielinen vastine on organisaatiokansalaisuus. Alaistaidon käsite ei ole terminologisesti vakiintunut suomen kieleen ja sen tilalle tarjotaan usein muita käsitteitä kuten työyhteisötaidot tai sosiaaliset taidot. Sisällöllisesti alaistaidot eroavat kuitenkin sen lähikäsitteistä. Alaistaidot liittyvät perusolemukseltaan johdettavana olemiseen. Alaistaidot kiinnittyvät alaisen ja esimiehen väliseen johtamissuhteeseen. Taitava alainen osaa toimia tilanteen edellyttämällä ja esimiehen odottamalla tavalla. Alaistaidot eivät ole kuitenkaan pelkästään mukautumista esimiehen tahtoon vaan esimiestyön tukemista ja myös kriittisten asioiden esiintuomista.

Alaistaitoihin kuuluvia taitoja ovat erityisesti vuorovaikutustaidot. Alaistaidoissa on paljolti kyse siitä, miten käyttäydytään ja kommunikoidaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työpaikoilla. Alaistaitojen kohdalla korostuu vuorovaikutus ja keskustelutaito esimiehen kanssa. Alaistaidot määrittyvät esimiehen ja työntekijän välisessä vuorovaikutussuhteessa eräänlaisena neuvotteluna siitä, mitkä ovat esimiehen odotukset työntekijää kohtaan. Vuorovaikutus tekee alaistaidot näkyväksi. Alaistaitoihin lukeutuvat yksilölliset ominaisuudet kuten huomaavaisuus, auttamisherkkyys ja reiluus eivät toteudu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, pienissä arjen tilanteissa, jotka rakentavat yhteistä ilmapiiriä. Alaistaidot ovat kontekstisidonnainen käsite. Alaistaitojen määrittäminen ei ole yksinkertaista, sillä työn erityisyys, organisaatiokulttuuri ja toimiala säätelevät työntekijöiden osaamistarpeita. Alaistaidot määrittyvät alaisen ja esimiehen välisessä vuorovaikutuksessa ja siinä kontekstissa missä työtä tehdään. Alaistaidot eivät ole välttämättä samanlaisia rakennustoimialalla, hoiva-alalla tai liikkeenjohdon konsultoinnin toimialalla. Alaistaidot rakentuvat sairaalassa tai rakennustyömaalla erilaisista aineksista.

Alaistaidot kiinnittyvät myös työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten työn vaatimustason nousuun ja käsite kuvaa erityisesti Y-sukupolven suhtautumista työhön. Kiivas tahtinen työelämä on asettanut uudenlaisia vaatimuksia työntekijöille. Työntekijöiden osaamisella on aikaisempaa suurempi merkitys yritysten tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään nykyisin erityisosaamistaan työssään, puhutaan inhimillisen pääoman hyödyntämisestä. Motivoitumista, ammatillisen osaamisen kehittämistä ja vastuullisuutta työpaikan yhteisistä asioista voidaan pitää alaistaitojen ja Y-sukupolven yhteisinä nimittäjinä.  

Alaistaidot voidaan myös nähdä suurena voimavarana organisaatioille ja niiden uudis-tumiskykyisyydelle. Työntekijöiden osaamisen ja heissä piilevän luovuuden esiin nostaminen voi tuottaa parhaimmillaan hyvinvointia työyhteisölle. Lisäksi alaistaidot edustavat hyvin positiivista näkökulmaa. Alaistaidoissa keskitytään työntekijöiden vahvuuksien tunnistamiseen eikä puutteiden etsimiseen, mikä tekee käsitteestä voimavaralähtöisen. Ideointi, toisten innostaminen ja vastuun kantaminen ovat mahdollisuuksia, joita johtajien ja kehittäjien pitäisi hyödyntää enemmän, vaikka sitten lanseeraamalla alaistaidon käsitettä työpaikoille. Alaistaitojen tunnistaminen ja niiden tunnustaminen sekä työntekijöiden parempi tietoisuus omasta osaamisestaan ovat tärkeitä asioita, joihin huomion kiinnittäminen tulevaisuudessa on tarpeellista.

Lähteet:

Keskinen Soili (2005). Alaistaito, luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Polemia-sarjan julkaisu 59. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki.

Käpykangas Sari (2013). Asiantuntijaorganisaation työntekijöiden käsityksiä alaistaidoista. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Advertisements
%d bloggers like this: