Palautekysely: hyödyllinen vai hyödytön kehittämistyökalu?

Kirjoittanut Anniina Kurikka

Tein sosiaalipsykologian graduni toimeksiantona maakunnan suurimmalle palveluyritykselle, Osuuskauppa PeeÄssälle. Tarkastelin siinä yrityksessä käytössä olevaa palautekyselyä eli työyhteisötutkimusta. Sen tarkoituksena on selvittää ja viestiä osuuskaupan työyksiköille ja organisaation johdolle siitä, millaisessa tilassa työyhteisöjen asiat ovat. Tutkimus toteutetaan vuosittain ja siinä kysytään kaikilta organisaation jäseniltä muun muassa työstä, viestinnästä, ilmapiiristä ja esimiestyöstä. Kyseessä on siis työkalu, joilla on merkitystä niin yksittäisten työyksiköiden kuin koko organisaation kannalta.

Tarkasteluni kohteena olivat erityisesti työntekijät ja heidän asennoitumisensa työyhteisötutkimukseen työyhteisön kehittämisen välineenä. Samalla halusin selvittää, kuinka työntekijät ylipäätään näkevät ja kokevat roolinsa työyhteisön kehittäjinä. Gradun teoriaosassa tarkastelin oppivan ja terveen organisaation käsitteitä, joille organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittäminen pohjautuu. Tutkielmassani lähestyin työntekijöiden asenteita retorisen sosiaalipsykologian (Billig 1996) viitekehyksestä käsin: Siinä asenteet käsitetään alati muuttuvina, kontekstisidonnaisina ja argumentoinnin kautta ilmenevinä arviointeina.

Keräsin graduaineistoni työharjoitteluni aikana. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni laadullisen asennetutkimuksen, jotta saisin työntekijöiden kokemukset ja näkemykset esiin mahdollisimman tarkasti sellaisina, kuin ne todella ovat. Menetelmävalinta oli onnistunut – 21 työntekijän haastattelut, jotka sisälsivät temaattisen osion ja lauseväittämiä, toivat esille asenteiden moninaisen kirjon ja erilaisia argumentteja niiden tueksi.

Tulokset eivät sinänsä olleet yllättäviä: Haastattelemani peeässäläiset asennoituivat työyhteisötutkimukseen pääsääntöisesti myönteisesti, vaikka toki myös joitakin negatiivisia asenneilmauksia oli joukossa. Työyhteisötutkimus nähtiin hyödyllisenä, sillä sen kautta on mahdollista kartoittaa työyhteisön tilaa ja tehdä tarvittavia parannuksia. Työntekijät kokivat, että työyhteisötutkimus on erityisesti hiljaisten ja arkojen ihmisten pelastus – sen avulla jokainen saa äänensä kuuluviin, sillä siihen vastataan nimettömänä. Se pysäyttää pohtimaan työyhteisön tilaa ja lisää yhteistä kokemuksellisuutta työyhteisöissä siihen liittyvien palaverien muodossa. Se on myös tärkeä palautteenantokanava, jonka kautta voidaan antaa palautetta niin omalle esimiehelle kuin organisaation ylemmälle johdollekin.

Negatiiviseen asennoitumiseen puolestaan liittyi vahvimmin argumentti siitä, ettei kyselyn avulla saada aikaan kehitystä työyhteisöissä. Tästä huolimatta haastatteluissa tuli hyvin paljon esille asioita, joita tutkimuksen avulla oli aikaisempina vuosina parannettu. Työyhteisötutkimuksen tulokset voitaisiin kuitenkin valjastaa vieläkin tehokkaammin käyttöön: kehittämisessä seurantaa ja aikataulutusta ei voi korostaa liikaa.

Tuloksissa ilmeni myös, että aineistoni työpaikkojen esimiehillä on erittäin keskeinen rooli työyhteisön kehittämisessä. Työntekijät kokivat, että heidän tehtävänsä on antaa kehittämisehdotuksia, joista esimies lopulta kuitenkin kantaa vastuun. Mielenkiintoinen seikka oli myös pysähtymisen ja yhteisöllisyyden merkityksen korostuminen useissa haastatteluissa. Yhteinen asioiden pohtiminen ja läpikäyminen nähtiin jo sinällään hyvin tärkeänä työyhteisön kehittämisen kannalta.

Gradunteko oli mielenkiintoinen, joskin välillä raskaskin matka, joka sosiaalipsykologisten käsitysten ja teorioiden lisäksi suuntautui kohdallani myös yritysmaailmaan. Kannustankin sosiaalipsykologian opiskelijoita tarttumaan haasteeseen ja tekemään gradun jollekin yritykselle tai yhteisölle – tutkimusaihetta voi tiedustella vaikkapa harjoittelupaikasta. Gradusta on parhaimmillaan muutakin hyötyä kuin suoritusmerkintä omassa tutkintotodistuksessa – sen avulla voi olla mukana kehittämässä jotain tai ainakin herättää keskustelua. Lisäksi gradun tekeminen yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa motivoi hoitamaan sen nopeasti ja huolellisesti pois alta.

Advertisements
%d bloggers like this: